Elintarvikepakkauksesta löytyy joskus pakkausmerkintöjä niin paljon, että ammattilaisenkin on vaikea ottaa niistä selvää. Otetaan tällä kertaa suurennuslasin alle ravintoarvotaulukko. Mitä se kertoo ja miten sitä tulee tulkita?
Ole tarkkana miten ravintoarvot ilmoitetaan!
Ravintoarvotaulukkoa ei ole tuotteeseen pakko laittaa. Yleensä se sieltä kuitenkin löytyy, sillä ihmiset ovat kiinnostuneita ravintoarvoista. Sisältö ilmoitetaan 100 grammaa kohden, mutta nykyisin usein myös annosta kohden. Silloin on tärkeää muistaa tarkistaa annoskoko ja verrata sitä omaan annokseensa. Esimerkiksi 0,5 litran limppari on kaksi annosta, eikä suinkaan yksi vaikka helposti se yhdeksi tulee tulkittua.
Annoksen ravintosisältöä on usein verrattu aikuisen viitteelliseen päiväsaantiin. Esimerkiksi energiamäärän jälkeen oleva prosenttiluku kertoo sen, kuinka monta prosenttia annos on päivittäisestä energiansaannista. Vertailuna on käytetty 2000 kcal, mikä saattaa olla naisille vähän suurehko arvio, mutta miehille pieni.
Minkälaista rasvaa ja kuinka paljon?
Rasvan kohdalla ilmoitetaan yleensä kokonaisrasvan määrä ja niin sanottu rasvajakauma, joka usein on se mielenkiintoisempi tieto. Tyydyttyneen, eli kovan, eli sen huonon rasvan osuus saisi olla vain 1/3 kokonaisrasvan määrästä. Tyydyttymätöntä, eli pehmeää, eli sitä hyvää tulisi olla loput. Erot rasvojen välillä johtuu niiden kemiallisesta rakenteesta. Tyydyttynyt rasva on nimensä mukaisesti rakenteeltaan jäykkää, kun taas tyydyttymätön monimutkaisempaa. Tyydyttymätöntä rasvaa on vielä kahdenlaista; kertatyydyttymätöntä ja monityydyttymätöntä. Niiden välinen ero on kaksoissidosten määrässä. Kuuluisat omega-3-rasvahapot kuuluvat monityydyttymättömiin rasvahappoihin.
Mikä on olennaista hiilihydraateissa?
Hiilihydraateista erotetaan usein kokonaismäärän lisäksi sekä sokereiden että kuidun osuus. Diabeetikko voi olla kiinnostunut kokonaishiilihydraattimäärästä, mutta muille tärkeämpiä tietoja ovat kuidut ja sokerit. Tarkasta kuidun määrä, siinä voi tulla yllätyksiä. Runsaskuituisuuden rajahan oli 6 %. Sokereissa on usein mukana lisätty sokeri sekä tuotteen luonnostaan sisältämä sokeri. Tärkeämpi tieto on aina lisätyn sokerin osuus, joka löytyy paremmin ainesosaluettelosta.
Mieti millä aterialla syöt proteiinia, enemmin kuin kuinka paljon
Proteiini on ollut viime aikoina kovasti esillä ja erilaisia proteiinirikastettuja tuotteita on etenkin maitohylly pullollaan. Suomalainen saa kuitenkin proteiinia keskimäärin riittävästi ruokavaliostaan, useimmiten enemmän kannattaa miettiä proteiinin syömisen ajoitusta ja joidenkin yksittäisten aterioiden määrää. Tähänkään ei kuitenkaan erikoistuotteita tarvita. Ja käypä kurkkaamassa, kuinka paljon enemmän proteiinirikastettu rahka sisältääkään proteiinia.
Kaikki suola ei ole pahasta
Pakkausmerkintöihin on tullut pakollisena myös suolamerkintä. Suolan määrään lasketaan lisätyn suolan lisäksi tuotteen luonnollisesti sisältämä natrium. Siksi esimerkiksi maitopurkissa näyttäisi olevan suolaa, vaikka sitä ei sinne tietenkään ole lisätty. Se on maidon luonnollisesti sisältämä natrium ilmoitettuna suolana. Lisätyn suolan määrä selviää ainesosaluettelosta.
Oivaltavia hetkiä kauppaan! Ja silmälasit mukaan 🙂
Marika
laillistettu ravitsemusterapeutti
