Joulu tuntuu taas tulevan ihan salaa. Lähes jokainen asiakkaani päivittelee nopeaa ajanjuoksua ja lähestyvää juhlaa. Perinteisesti joulu on ilon ja rauhan juhla, mutta näiden asiakkaiden mielessä on myös pelko – kuinka selviän joulusta, montako kiloa taas lihon!? Jouluna nimittäin paino nousee pakosti, sehän on selvää. Vai onko?
Kun asiakkaani päivittelee joulua ja sen tuomia kiloja, kysyn häneltä ensimmäisenä kuinka kauan hänen joulunsa kestää. Yleensä saan vähän hölmistyneitä katseita kunnes pian oivalluksen lamppu syttyy. Asiakas keksii: ”ahaa, vain kolme päivää”. Kolmessa päivässä mitään kamalaa ja peruuttamatonta ei tapahdu. Mahdollinen painonnousukin usein selittyy suolaisella ruoalla ja turvotuksilla. On aivan sama, mitä kolmen päivän ajan teet. Pohdinnan paikka on, jos joulu alkaa jo kun ensimmäiset joulukarkit, glögit ja -kalenterit saapuvat kauppoihin (tänä vuonna näin ensimmäiset lokakuun alussa) ja päättyy, kun viimeisetkin alesuklaat on ostettu ja syöty. Tällöin joulunmitaksi muodostuu neljä kuukautta – sillä on jo väliä!
Pohdi seuraavia asioista ehkäistäksesi painonnousua:
1. Ruokalautasen koko ja esillepano
Jouluna kaivetaan esille parhaat ja kauneimmat astiat. Mitä suurempaan astiaan tarjottavat laittaa, sitä enemmän niitä tulee syötyä. Samoin käy suuremman ruokalautasen kanssa. Eli voisiko herkkuja laittaakin tarjolle pienempää astiaan? Valita pienemmän annoskauhan tai kenties lusikan? Käyttää pienempää ruokalautasta? Vastaavasti hedelmät isoon kulhoon kutsuvasti esille? Heldelmät kannattaa jopa viipaloida valmiiksi, silloin ne tulee syötyä varmiten. Tästä puhumme myös 80/20 Ruokavalityökirjassamme (uusittu painos julkaistu 2019).
2. Less is more
Joulun perinteisiin kuuluu myös mahdollisimman monipuolinen tarjoilu. Tarjolla pitää olla vähintään seitsemää sorttia! Mitä enemmän meillä on valinnan varaa, sitä enemmän me syömme. Meillä ihmisillä on nimittäin niin sanottu aistispesifinen kylläisyys, mikä tarkoittaa sitä, että kyllästymme aina yhteen lajiin kerrallaan, mutta sen jälkeen jaksamme vielä toista, kunhan vain rakenne, maku tai ruoan muu ominaisuus muuttuu. Tämän vuoksi on mahdollista syödä ensin kinkkua ja piirakkaa, sen jälkeen suklaata, sitten taas kinkkua ja piirakkaa, sitten suklaata ja alusta uudestaan. Lienee tuttu kierre monelle!?
Kannattaa siis miettiä, että kuinka paljon tarjottavia todella tarvitaan. Kuinka paljon ruokia kenties heitetään joulun jälkeen pois? Voisiko salaatteja ja kasviksia olla monipuolisemmin tarjolla (jopa parikin vihersalaattia)? Suklaasta vain se omasta mielestä paras? Jaksaako kukaan syödä kahvileipää? Ainakaan montaa erilaista? Silläkin on merkitystä, kuinka monta esimerkiksi suklaarasiaa me avaamme kerralla. Arvaat varmaan, että jos useampi on kerralla auki, niitä tulee syötyä enemmän.
3. Kylläisyys syntyy määrästä
Syömisen lopettamiseen vaikuttaa ruoan määrä ennemmin kuin ruoan laatu. Siksikin kasvisten monipuolinen hyödyntäminen on hyväksi. Maha tulee täyteen kasviksillakin, mutta energiamäärä jää pienemmäksi.
4. Säännöllinen ruokailurytmi
Maha tulee ahmittua täytee myös silloin, jos ruokapöytään menee kovin nälkäisenä. Useinhan sitä oikein ”säästetään mahaa” jouluruokailua varten, mikä johtaa liian isojen annosten syömiseen kerralla ja ikävään ähkyn tunteeseen. Pohdinnan paikka: voisiko jouluruokailuja olla kaksi, mutta kooltaan vähän pienempiä? Energiatkin pysyisi parempana pitkin päivää.
5. Opettele rentoutta
Tärkeintä kaikesta on kuitenkin muistaa rentous. Onnistunut painonhallitsija syö juhlissa herkkuja, mutta palaa sen jälkeen arkeen. Järkevät valinnat pitkällä tähtäimellä tuovat pysyvän tuloksen, ei se hetken nipottaminen.
Hyvää ja rauhallista joulua Sinulle!
PS. Jos kiinnostut, lue ajatuksia tietoisesta syömisestä ja joulusta täältä.
Marika Venäläinen
laillistettu ravitsemusterapeutti
Yli kymmenen vuoden kokemus ravitsemusterapeutin asiakastyöstä
