Olen työskennellyt työikäisten ihmisten ravitsemuksen haasteiden parissa jo 15 vuotta. Kun uusi
ihminen tulee vastaanotolleni, kysyn häneltä hänen päivän syömisistään. Olen huomannut, että
useinkaan ihmiset eivät muista, mitä he ovat syöneet edellisenä päivänä. Kun omia aterioitaan ei muista, itsereflektio omista syömisistä on hankalaa.
He eivät muista, sillä he eivät ole yksinkertaisesti kiinnittäneet siihen mitään huomiota. Kaikki on mennyt niin kuin on aina ennenkin. Kaupasta on ostettu vanhat tutut elintarvikkeet. Aamupala on samaa puuroa kuten aina.
Toinen iso haaste muistamisen kanssa on se, että monesti syöminen on hyvin huomaamatonta.
Asiakkaani kertoo säännöllisestä aamupalasta ja lounaasta, mutta kun kysyn illasta, vastaaminen vaikeutuu: illalta ei löydy selkää päivällistä tai iltapalaa. Syöminen on napostelua, vähän väliä jääkaapilla käymistä ehkä jopa tunteisiin syömistä. Näitäkään asioita emme yleensä halua nähdä.
Itsereflektio vaatii minuutin päivässä!
Edellä kuvaamani haasteet ovat hyvin yleisiä. Arjen kiireet vievät voimavarat. Energia ei yksinkertaisesti riitä siihen, että pitäisi mielessään kirjaa syömisistään. On tärkeämpääkin tekemistä.
Usein ihminen pysähtyy tämän asian äärelle vasta, kun joku ulkopuolinen tekijä pakottaa siihen. Se voi olla vaikka kohonnut verensokeri tai kolesteroliarvon nousu. Pieni hetki lääkärin vastaanotolla tuo esille
tarpeen tarkastella omia ruokatottumuksiaan (ja koko elämäntapoja) aivan uudessa valossa.
Ennen kuin muutoksen voi aloittaa, pitää ensin tulla tietoiseksi nykyisestä. Pitää tietää, että mitä tarvitsee muuttaa.
Moni tuskailee esimerkiksi kasvisten lisäämistä: ”Se on niin vaikeaa!” Tästä aiheesta olen kirjoittanut
edellisessä blogissa, käy poimimassa sieltä itsellesi parhaat vinkit.
Kätevä apuri itsereflektointiin: lataa kuvaruokapäiväkirja See How You Eat ja aloita matka tietoisuuteen!
Ruokien valokuvaaminen on helpoin, nopein ja tehokkain keino tulla tietoiseksi omista tottumuksistaan.
1) Ruokien valokuvaaminen rikkoo tavan.
Kun olemme toistaneet tiettyä tapaa vaikkapa vuosikausia, se tapahtuu täysin
automaattisesti, ilman että huomaammekaan niitä. Ne voivat kuitenkin olla juuri niitä tapoja,
joita olisi tarpeen muuttaa. Kun otat valokuvan, tulet niistä tietoiseksi ja voit kokeilla jotakin
toista toimintatapaa.
2) Valokuva ruoasta näyttää todellisuuden.
Vaikka kuinka yrittäisit pitää mielessä, että mitä söit päivän aikana, on muistisi altis virheille. Jos
taas ajattelet, että kirjoitat ylös kaiken, niin tarvitset aina kynän ja paperia mukaasi. Nykyisin
melkein kaikilla kulkee puhelin mukana. Sillä on helppo napata kuva omasta annoksesta. Ja se
kertoo aina todellisuuden. Valokuva ei valehtele.
3) Valokuvan ottaminen vie hyvin vähän aikaa
Kun kaivat puhelimesi esille ja otat valokuvan ruoastasi on kulunut noin 20 sekuntia. Ei sen
pidempään. Aluksi toki voi tuntua kiusalliselta ottaa valokuvaa omasta ruoka-annoksestaan. Mutta
siihenkin tottuu. Ihmiset ovat tänä päivänä hyvinkin tottuneita valokuvaukseen. Sen voi
ajatella myös kivana keskustelunavauksena?
Hyviä oivalluksia ruokahetkiin.
Marika
laillistettu ravitsemusterapeutti
P.S. Jos koet, että itsereflektointi on jo hallussa, ja olet kiinnostunut luottamaan intuitiviisesti kehosi kylläsyys ja nälkäviesteihin, lue Pöperöproffan kirjoitus intuitiivisesta syömisestä.